maanantai 31. tammikuuta 2011

Oi talven ihmemaa

Kylläpä talvi on järkännyt meille kaikenlaista ylimääräistä puuhastelua. Ei oikein tiedä itkisikö vai nauraisiko. Lienee parempi vain nauraa. Viikonpäivät olemme temppuilleet sähköjen kanssa. Kuten tiedoitusvälineet ovat viestittäneet, lumen paino on kaatanut puita sähkölinjoille ja nyt sunnuntai aamuna myrsky kaatoi  lisää puita linjoille, jotka oli jo melkein puhdistettu edellisistä kaatuneista. Agrekaatti on hyrrännyt sähköä, joten olemme saaneet lehmät lypsettyä ja ruokittua. Kaikki on sujunut hyvin, mutta työjärjestystä on täytynyt muutella niin että kaikki sähkösyöpöt koneet eivät käynnisty ja toimi yhtäaikaa. Meillä on yhteinen agrekaatti toisen tilan kanssa, joten kun meidän työt oli tehty, ajettiin agrekaatti ja sitä käyttävä traktori heille että pääsivät puolestaan lypsämään, käyttämään hakelämmitystä, jäähdyttämään pakastimia jne. Yhteistyö on sujunut mukavasti. Silti olemme vakavasti miettineet että meidän on jatkossa viisaampi miettiä oman laitteen hankintaa. Tarpeet ovat suuria molemmilla tiloilla ja näköjään sähkökatkoja on viime vuosina ollut normaalia enemmän. Säätieteilijöiden mukaan vaihtelurikasta säätä on luvassa jatkossakin.

Kynttilän valossa on toki herttaista hörppiä retkikeittimellä tehtyä kahvia, mutta kun kännykän verkko alkoi hiipua ja viimein katosi kokonaan, aloin miettimään että miksi välttämättömiä julkisia palveluja ei suojata agrikaateilla. Vesijohtoverkkojen ja jätevesipumppaamojen ja puhdistamojen sähköt olisi ainakin järkevää suojata pidemmiltä katkoilta. Jos joka pumpulle ei saada omaa sähkömyllyä koko vuorokaudeksi, niin voisi olla tietyt kellonajat milloin sähköä syötetään ko. laitteelle, jolloin alueen väki tietäisi että NYT voin käyttää vessaa ja käydä vaikka suihkussa. Oli surullista lukea että jätevesiä jouduttiin laskemaan puhdistamattomana vesistöön kun ei ollut sähköä.

Tänään kävin pudistelemassa koivuja, jotka olivat joutuneet lumen runtelemiksi. Voi reppanoita. Ne olivat sellaisia käsivarren paksuisia, ei siis mitään pikku taimia. Lumi ja jää oli painanut ne kaarelle niin että latvat olivat lumessa kiinni. Kopsuttelin lumet pois ja kannattelin kutakin hetken ajan pystyssä pitkällä varrella. Lumikengät olivat tarpeen siinä puuhassa. Aika näyttää oikenevatko kun ilma joskus lämpenee. Se on sitä puutarhan hoitoa. Tällä viikolla täytyy kierrellä tarkastamassa muita vastaavia kohteita.

Onni ja vauva olivat Tanjan kanssa meitä viihdyttämässä useamman päivän ja nyt on Mikko saapunut joukkoomme. Hän toimii terv.kasv. ja liikunnanopen sijaisena Sysmän yläasteella ja lukiossa. Niin ja onhan täällä jossain myös Erik. Sai muutaman vapaapäivän armeijasta ja lienee nyt jossain metsän kätköissä treenaamassa.


1 kommentti: