Kevät on alkanut viluisissa ja kosteissa merkeissä. Peltotöihin ei isommin olla päästy sateiden takia. Peltojen pinnat ovat niin märkiä että traktorilla ei kannata mennä liiskaamaan märkää maata. Emännyys on toki ruopsutellut puutarhassa ja tein peräti uuden istutusviritelmänkin, johon yritän saada rauhallisen oloisen havukokoelman. Toivossa silti eletään, sillä yleensä kevät on kesäksi muuttunut ja sateet auringonpaisteeksi. Päijänteen pinta on noussut kaiken aikaa ja Tainion virta samoin. Virran rannalla meillä on myös eräänoloinen reviiri ja viljelyksiä.
Polttopuita isäntä teki ihan rauhassa. Kerrankin muut työt eivät häntä hoputtaneet muihin hommiin.
Sateisista keleistä huolimatta kevät on ollut kaunis. Kukat, mitkä ovat päässeet kukkimiseen asti, ovat loistaneet väreillään monta viikkoa. Narsissit ovat edelleen upeita, vaikka siitä on jo aikaa kun aloittivat kukinnan. Tulppaanit vasta työntävät nuppujaan näkösälle. Sinivuokot ovat yhä kukassa kuusikkojen suojissa ja valkovuokkojakin on harvakseltaan. Hyönteissyöjiä käy hieman säälli, sillä öttiäisiä ei juurikaan näy eikä kuulu.
Ensimmäiset lehmä-rouvat ovat ulkoilleet jo useamman päivän. Laitoimme umpeenmenevät paastoamaan mullitarhaan. Saavat vain kuivaa heinää ja vettä, että maidon tulo loppuisi ja voisivat aloittaa loman vieton. On siellä toki hieman tuorettakin heinää, mutta aika heikosti heinä kasvaa näin viileällä säällä. Noh, rouvat vaikuttavat vallan tyytyväisiltä eivätkä ole huudelleet että haluaisivat takaisin navettaan. Heillä on tarhassa katos jossa pehmoiset pahnapedit. Näin täällä Sysmän mutkilla tähän vuoden aikaan:)
